.02

Ajankohtaista

16.4.2017  Ajatuksia Savonlinnan normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestelyihin liittyen

Savonlinnan normaalikoulusta Seminaarinmäen koulu
 

Tiistaina 11.4 2017 Savonlinnan normaalikoulun juhlasalissa järjestettiin kuulemistilaisuus Savonlinnan normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestelyihin liittyen. Kyseessä oli Savonlinnalle kohtalokkaan UEF:n hallituksen päätöksen vuosipäivä.

Tilaisuudessa esiteltiin sivistysviraston yhdessä teknisen toimialan ja toimitilapalvelujen kanssa valmistelemat vaihtoehdot Savonlinnan normaalikoulun 350 oppilaan sijoittamiseksi kaupungin kouluverkkoon. Kysymyksessä oli nimenomaan suunnitelma oppilaiden sijoittamiseksi, ei suunnitelma normaalikoulun osaamispääoman valjastamiseksi koko kaupungin eduksi tai pedagogisoppimisteknologinen suunnitelma siitä, miten oppilaat voivat jatkaa koulupolkuaan luokkakavereidensa kanssa käyttäen sellaisia opetussuunnitelmaa tukevia toimintatapoja ja laitteita, joihin he ovat viimeisen viiden lukuvuoden kuluessa tottuneet.  Suunnitelmat Savonlinnan normaalikoulun sulauttamisesta Talvisalon kouluun eivät tue  oppimisteknologian tuottajakeskeistä käyttöä jatkossa  tai kehittämissuuntautuneen toimintakulttuurin edistämistä ja jatkokehittämistä. Savonlinnan normaalikoulun tilalle on perustettava oma, itsenäinen, uusi koulu.

Kuulemistilaisuudessa esiteltiin koulurakentamisvaihtoehtoja, jotka mielestäni tuntuvat erittäin hätiköidyiltä investoinneilta tällä hetkellä. Kampusalueen lunastusasia on edelleen kesken ja sen lopputulemaa on odotettava. Samaan kokonaisratkaisuun kuuluu myös tulevaisuuden liikuntapaikkarakentaminen. Esitettyyn suunnitelmaan oli myös paketoitu kiinteästi mukaan Talvisalon koulun 1-6 luokkien erityisoppilaat. Tämä ratkaisu oli mielenkiintoinen, mutta osaltaan myöskin hätiköity. Talvisalon koulun erityisoppilaat eivät tule Talvisalon koulun oppilaaksiottoalueelta vaan koko laajan Savonlinnan alueelta. Pieniä erityisoppilaita kuljetetaan myös Nätkin koululle, jossa on myös erityisluokkia.  On käytävä arvokeskustelu, miten pienryhmät jatkossa sijoitetaan ja miten erityisopetus Savonlinnassa toteutetaan. Valmisteltu esitys  perustui väestölaskelmiin, joiden mukaan Savonlinnan perusopetuksen oppilasmäärä romahtaa 500 oppilaalla seuraavan seitsemän vuoden aikana. Entä jos oppilaita onkin vielä vähemmän, entäs jos väkiluku kääntyykin nousuun?

Näiden näkökulmien valossa on mielestäni perusteltua, että otetaan aikalisä. Päätetään, että nykyiset Savonlinnan normaalikoulun oppilaat jatkavat edelleen koulunkäyntiään samoissa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n tiloissa muutaman vuoden ajan eli sen ajan, että kampusalueen kauppa on selvä ja päästään suunnittelemaan uutta koulua entisen KVL: n tiloihin. Toimitilapalvelu oli saanut SYK:ltä vuokratarjouksen, jonka ehdot olivat epäedulliset vuokraajalle. On aloitettava neuvottelut vaikutusvaltaisemmalla joukolla -  uudessa Savonlinnan kaupunginvaltuustossa on kolme kansanedustajaa. Näin ollen heidän on toimittava savonlinnalaisten edunvalvonnassa ja tuettava neuvotteluja nykyisen normaalikoulun tiloista.  

Lisäksi toivoisin, että jo lukuvuoden 2017-2018 aikana Savonlinnan kaupungin sivistysviraston henkilökunta, uuden sivistyslautakunnan jäsenet  sekä kaupungin rehtorit tiivistävät yhteistyötä Savonlinnan normaalikoulun kanssa mm. oppimisteknologisiin ratkaisuihin ja hankintoihin liittyen,  ettei tiukan talouden kanssa painiva kaupunkimme tuhlaa rahoja laitteisiin (älytaulut), joista muualla Suomessa ja maailmalla yritetään päästä eroon uusien ratkaisujen tieltä. Samoin on  avattava keskustelu siitä, että kaupungin koulut voisivat vapaammin lähteä erikoistumaan ja painottamaan  esimerkiksi taito- ja taideaineita, liikuntaa, musiikkia, yrittäjyyskasvatusta tai oppimisteknologiaa ja STEAM-opetusta (Science, Technology, Engineering, Art, Mathematics). Tämä mahdollistuisi hankkeiden turvin. Koulut voisivat vapaammin lähteä hakemaan hankerahoitusta ja kaikki hankkeet eivät enää olisi sivistysvirastosta operoituja.  

Lähitulevaisuudessa Savonlinnassa tehdään saneerauksia ja peruskorjauksia kouluissa. Näitä toimia ei kannata tehdä ilman pedagogista tausta-ajatusta -  hinta tai paine oppilailaiden sijoittamiseen  ei saa ratkaista. Tarjottu suurelementtikoulu perinteisine luokkineen ja käytävineen ei tue opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamista  (tilojen muunneltavuus, oppilaslähtöisyys). Suosittelen kaikille kouluasioista päättäville matkaa Hattulaan Juteini-keskukseen, joka on erinomainen esimerkki tämän hetken koulurakentamisesta ja toimintakulttuurista, jota kohti koulut kulkevat. Savonlinnassakin on tehtävä kestäviä ja laadukkaita ratkaisuja kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Normaalikoulun lehtorina, oppimisteknologiakouluttajana sekä tuoreena kaupunginvaltuutettuna  esitän, että normaalikoulun oppilaille on turvattava  mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiään keskeytyksettä henkilökohtaisten laitteiden avulla omassa koulussaan.  Tämä perustettava koulu voisi toimia  ns. kehittäjäkouluna Savonlinnan koululaitoksessa ja sen tehtävänä olisi viedä digiopetusmenetelmä kaikkiin Savonlinnan peruskouluihin ja kouluttaa ja perehdyttää opettajakunta järjestelmään sekä huolehtia Savonlinnan talousalueen opettajien täydennyskoulutuksesta.  Näin Savonlinna voisi edelleen profiloitua digioppimiskeskuksena ja saada myös valtakunnallista vastuuta.

Mielestäni kuulemistilaisuuteen ja sivistyslautakunnan päätettäväksi valmisteltu esitys on palautettava uudelleen valmisteluun, koska se ei sisällä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja se ei vastaa useiden poliittisten ryhmien ja päättäjien tahtotilaa. Esitykseen  on sisällytettävä selkeä vaihtoehto normaalikoulun säilyttämisestä kokonaan itsenäisenä. Näistä vaihtoehdoista on laadittava kustannus- ja toteutusarviot päätöksentekoprosessin tueksi.